478 mailia ja Seattle ja toiset takasi!

Kävin viime tiistaina suorittamassa paikallisen ajokortin loppuun ajokokeen muodossa ja Heidi kävi tekemässä teoria osuuden ja sai väliaikasenkortin. Kaikki tämä ennen aamun espanjan tuntia =)

Lähettiin tiistaina puoliltapäivin ajamaan kohti Seattlea tarkotuksena oleilla siellä kiitospäivän yli ja tulla takasin lauantaina. Matkaan lähettiin klo 12.00 jälkeen. Otettiin eka kyytiin Aleksi ja Nico jotka oli ylläri MYÖHÄSSÄ! No ei siinä. Sitten otettiin kyytiin Aleksin ranskan opettaja, Dorotha. Takapenkki täytty tässä vaiheessa aika hyvin. Siitä alko sitten 8 tunnin ajo kohti Seattlea.

Vähän yli tunnin jälkeen tultiin Montanan rajalle ja samalla ekalle vuortenylityspätkälle. Keli oli suht sateinen, mutta tie oli kuitenkin vielä ihan jees ajaa. Oli siellä vähän luntakin ja loskaa. Ajettiin sitten aika pitkästi alamäkeen kunnes vastaan tuli kauheesti pottupeltoa. Oli ihan tasasta ja kelikin oli tosi hyvä. Lopulta tultiin Spokanen kaupunkiin josta oli vielä 290 mailia Seattleen. Vaihettiin ajovuoroa Heidin kanssa aina parin tunnin välein joten kuskin virkeystila pysy hyvänä koko matkan. Jonkun matkaa ennen Seattlea oli vuorossa toinen vuortenylitys paikka, jossa oli aika paljon huonompi keli kun edellisellä. Vettä tuli ja lämpötila oli nollassa. No siitäkin selvittiin ihan kivasti kuitenkin. Sitten saavuttiin lopulta Seattleen. Liikennettä oli tosi paljon verrattuna vaikka Missoulaan. Semmonen Helsinki 4 ruuhkassa, kello oli kuitenki jotain 7-8 illalla. Kelloa siirrettiin Idahon ja Montanan rajalla tunti taakseppäin. Lopulta löydettiin aika helposti hostellillekkkin. Hostellina toimi American International Youth Hostel. Se oli International kaupungin osassa joka oli oikeestaan ChinaTowni ku siellä oli niin paljon aasialaisia. Ihan sikana kiinalaisia ruokapaikkoja ja kauppoja.

Seattle, läheltä pikes markettia

Siellä oli jonkun verran hämärää porukkaaki liikenteessä illasta. Heti ekan puolen tunnin aikana siinä kadulla ainaki 3 tyyppiä yritti pummata jollain tavalla rahaa. Yhellä oli aika hyvä yritys: Ekaks se pyys käynnistys kaapeleita, mutta ei kyl sille ollu oli sen näkönen että ei sillä mitään autoo oo. No sitten sille olis pitäny antaa rahaa hinaukseen. No ei ollu. Lopuks se yritty vielä myydä jotain kaulakorua rasiassa. Bongattiin se tyyppi sit vielä pari kertaa 5 päivän sisään sieltä. No asetuttiin taloks hostelliin ja lähettiin pyörimään kulmille tarkotuksena saada jotain syötävää ja sitten nukkumaan. Käytiin syömässä kiinalaiseisessa jossa sitten tilattiin kaikki omat annokset jotka osottautu suhteellisen runsaiksi, jopa mulle. Pöydässä oli vielä semmonen pyörivä keskusta ni saatiin sitten sitä pyörittämällä maistaa mitä muut söi. Kuvut täynnä mentiin sitten nukkumaan ruuan jälkeen.

Me mentiin jo tiistaina Seattleen toisin kuin muut 20 muuta vaihtaria jotka jostain syystä halus lähtee ajamaan keskiviikko aamuna klo 5.00 kohti Seattlea. Me mentiin jo tiistaina, koska siten meillä on yks kokonainen päivä lisää. Jälkeenpäin ajatellen hyvin ajateltu kun se ajoreissu oli tosi raskas. Eikä ne muut päässy lähtemään ku vasta 6 jälkeen aamulla. Aina ei voi ymmärtää.

Kohti Space Needleä!

Keskiviikkona sitten lähettiin aamupäivästä kiertelemään kaupungille. Alotettiin satamasta ja jatkettiin siitä keskustaa sekä Space Needleä kohti. Seattle oli kyl ihan kivä kaupunki ja ehdottomasti vierailun arvonen mesta. Piipahdettiin Pikes marketilla, joka on tosi kuuluisa kalatiskeistä ja kalojen heittelystä. Oli tosi hauska kattoa kun joku tilas jotain kalaa ni sitten ne kalamyyjät huuteli ja yks heitti kalan sieltä katutasosta kalatiskin taakke jossa sitten toinen otti siitä kopin ja pisti fileiks tai ihan miten sen sitten haluskaan. Matkalle osu myös maailman ensimmäinen Starbucks ja joku juustomesta joka tekee omaa juustoa. Oli muuten tosi hyvää. Ihmisiä oli aika paljon liikenteessä ja vilinä oli melkonen. Lopulta päästiin Space Needlelle joka on

rakennettu joskus kun Seattlessa oli maailman näyttely. Loppujen lopuks se ei edes oo

kaupungin korkein rakennus enää. Jos halus ylös ni oli kaks vaihtoehtoa: joko mennä syömään sika kalliiseen ravintolaan tai sitten maksaa 16$ pääsymaksusta huipulle. Valitiin pääsymaksu. Ylös mentiin aika hurjaa vauhtia menevällä hissillä jossa sitten joku ukko selitti nippelifaktaa tornista ja jostain muusta. Ylhäältä oli kyllä aikasen hyvät näkymät kaupungille ja sieltä näky myös vuoria Seattlen ulkopuolella. Töllisteltiin siellä aikamme ja lähettiin poies. Jos olis näin jälkeen viisas ni olis ehkä kannattanu käydä mielummin kaupungin korkeimmassa pilvenpiirtäjässä jonne olis maksanu 3$ sisään. No tulipahan käytyä. Takasin keskustaan mentiin sitten monoraililla. Sekin oli aika selkee turistien kärräysvekotin. Matka ei ollu kummone, mutta keskustaan sillä kuitenki pääs.

Ja huipulla tuulee

Keskustaa

Keskustassa kierreltiin aikamme kunnes sorruttiin ekan kerran shoppailemaan. Ross:ilta sai kaikkia merkkivaatteita alehintaan ku se oli olevinaan joku outletin tynkä. No sieltä tarttu jotain mukaan. Sen jälkeen rupes nälkä vaivaamaan kun oli kulunu jo useempi tunti valtavasta määrästä maistiaisia markkinoilla. Aleksilla oli Lonely Planetin kirja josta otettiin yks ruokapaikka: McCormicks jonne päätettiin mennä. Samalla tuli käveltyä Seattlen kaupungin kirjaston ohi joka on kanssa aika vaikuttava näky. McCormicissa venailtiin sitten jonkun aikaa että häppärit alko ni saatiin ruokaa pilkkahintaan. Juustohamppari ja ranskalaiset 2,95$. No oikei oli siinä jippokin: juotavaa piti ostaa vähintään 4$. No sehän hoitu ku tilattiin oluttaja ja Heidillekkin saatiin siideriä. Tunnelma paikassa oli tosi mukava ja vaikka se oli suht kalliin olosella alueella, ni ei se hintataso mieltäjärkyttäny. No kello rupes olemaan jo 5 ja oli aika lähteä hostellia kohti. Hostellilla sitten yhytettiin loppuporukka joka oli saapunu 2-4 aikaan Seattleen. Suhteellisen väsyneen olosta porukkaa oli. Osa niistä oli päikkäreillä ja osa hajaantunu johonki. Illalla meille oltiin järjestämässä pubi kierrosta hostellin toimesta. Oleskeltiin siinä hostellilla sen aikaa että pubi kierros pääs alkamaan ysin maissa. Hirveetä sähläystä liikkua ison ulkkariporukan kanssa. No siinä sitten selvis että pubi kierrokseen kuuluu ainakin kaks pubia joista toinen meinattiin jättää pois. TÄH! No onneks mentiin kuitenkin siihen ekaankin paikkaan.

Ekassa paikassa soitteli joku rokkibändi tosi lujaa ja meininki oli ku saluunassa, tosin mestan nimikin oli Central Saloon. Siinä hörpittiin yhet tai parit ja jatkettiin matkaa seuraavaan kohteeseen. Paikan nimeä en muista, mutta se ei kyllä johdu humalasta. No siellä oli semmonen drinkkitiski jonka takana oli semmonen hassun näkönen ukko joka osas heitellä ja kikkailla pulloilla oikein kivasti. Tässä kuppilassa vietettiin aikaa pääasiassa sillä tiskillä. Illan kuluessa sitten baarimikko ehdotti että otettais oikein porukalla paikalliset erikoiset. No tottakai se pitää kokeilla. Seuraavaa ei saa kokeilla kotona! =) Shottilasiin jotain viinaa. Siellä se maistu ainaki vähän anisviinalle. Sitten sytytetään se palamaan. Sitten käytetään peukaloa siellä, jonka jälkeen tilanteen pitäis näyttää vähintäänkin hälyyttävältä eli: sormi tulessa ja shotti tulessa. Sitten kiskastaan suu auki shotti kurkusta alas ja puhalletaan sormi sammuksiin. Vinkkinä: ei kannata aikailla sen juomisen kanssa kun se lasi lämpenee kivasti . No tästä kokeilusta selvittiin porukalla hengissä, mitä nyt vähän peukkua kuumotti. Baarissa oli jotain helkutin palomiehiä keikistelemässä ja muka vetonaulana naisille. No ei näkyny muita asiakkaita kauheemmin siinä paarissa ku me. Olis siellä ollu joka ikäryhällekki omia palomiehiä. Ikähaitari oli varmaan joku 25-45 niillä palomiehillä.

Siitä suunnattiin sitten tanssipaikkaan nimeltä Trinity. Siellä olikin sitten jo ihmisiä ja menoa ihan kivasti. Siinä sitten jorailtiin aikamme kunnes paikka rupes laittamaan kiinni ja nenä rupes näyttämään hostellia kohti. Yllättäen reissunaikana sato vettä, oltiinhan kuitenki Seattlessa. Hostellilla sitten oli suurin osa porukasta kokoontunu keittiöön nauttimaan yöpalaa ja kokkiHeidikin pisti meillä popcornia kattilassa tulemaan oikein reilun satsin josta ei kyllä varmaan syöty puoliakaan.

Torstai päivä meni sitten hengaillessa ja toipuessa edellisestä illasta. Jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Käytiin pyörimässä siinä vähän kaupungillakin, mutta kun oli thanksgiving elikkäs kiitospäivä niin suurinosa paikoista oli kiinni. Hostellilla oli juhla-ateria tiedossa illasta. Saatiin kaikkea perinteikästä kiitospäivän settiä kuten kalkkunaa ja perunamuussia. Oli kyllä tosi jees!

Ruokailun jälkeen jotku lähti kiertelemään autolla kaupunkia ja ajelemaan muuten vaan. No ulkona oli pimeetä ja märkää niin ei oikeen taas osunu semmonen suunnitelma ni lähettiin pienellä porukalla leffaa. Katottiin joku hömppä äksönipätkä nimeltä Ninja Assassin. Leffasta tultiin puolenyön tienoilla hostellille ja tarkotus oli katsastaa huominen ostoskeskus ja ajo-ohjeet koska perjantai oli MUSTAperjantai, joka on vuoden hulluin ostos-/alepäivä jenkeissä. No sitten selvis että se paikka aukes just nyt eli sillon keskiyöllä ja kaikki alet alkaa sillon. No eikun autoon shoppaamaan. Matkaa oli semmonen 35 mailia suuntaansa. Paikan nimi oli Premium Outlets Seattle. Perillä oli pikku järkytys että paljon siellä oli porukkaa! Yllättäen parkkis saatiin noin kilsan päästä ostoskeskuksesta. Kävely matkalla sinne piipahdettiin jollain isolla casinolla vessassa. Oli aika makee paikka ja ihmisiäkin oli paljon. Ei tullu kyllä pelattua, mutta tulipahan nähtyä.

Lopulta päästiin ostoskeskukseen ja selvis että suurin osa shoppaajista oli aasialaisia! Oltiin ku majakat merellä siellä, sen verran paljon niitä oli. No ei siinä ekaan kauppaan sisään joka oli aivan täynnä. Siitä etittiin jotain kivaa ja mentiin jonoon ja päätettiin että katsellaan tässä jonossa ollessa tavaroita mukaan siitä matkalta. Se oli Columbian liike ja jonossa vierähti vaan puoltoista tuntia. No kivasti sieltä irtos kyllä ja halvalla. Ite ostin 140$ lauskettelu housut 30$ ja Heidi se vasta saikin tavara. Kaks fleeceä ja yhen softshell talvitakin 60$ ku se myyjätäti unohti iskeä yhen tuotteen kassakoneeseen. Vinkkinä jenkeissä olijoille että jos opiskelette osavaltiossa jossa ei makseta veroja ostoksista niin muistakaa sanoa siitä kassalla jos ootte muualla shoppaamassa niin teijän ei tartte sielläkään maksaa veroja! Ihana Amerikka! No siitä matka jatku sitten lukemattomien kauppojen kautta lopulta syömään jotain. Purtavan jälkeen shopattiin lisää ja aamulla noin 7.30 päätettiin lopettaa shoppailu ja palata kohti hostellia. Ihme touhua kyllä oli ku porukka jonotti burberrylle ja Coachille ihan sika pitkissä jonoissa, ulkona. Ittellä meni rahaa joku 350-400$ ja mukaan tarttu melkonen läjä vaatteita. No eipä ainakaan tartte lähtee enää vaatteita shoppailemaan Missoulassa. Nää ainaki tarttu mukaan: 3 farkut, 4 t-paitaa, 2 vyötä, 3 hupparia, kello ja lautailuhousut. Ehkä jotain muutakin mitä just nyt en muista.

Perjantaina kun saavuttiin hostellille niin mentiin nukkumaan heti aamupalan jälkeen. Päätettiin nukkua johonkin kolmeen ja suunnata sen jälkeen satamaan syömään jotain meriruokaa ja sitten keskustaan kattomaan millasta se meno siellä on. Lopulta päästiin vähän ennen viittä satamaan syömään paikkaan nimeltä Ivars meriruoka paikkaan. Ite otin kuningasrapua semmosen vähän yli 500 grammaa, kova ukko ku oon! Muut tilas sitten simpukoita, katkarapuja ja jotain pihvi hässäkkää. Ruoka oli kyllä hyvää ja sitä oli riittävästi, mutta meijän tarjoilija oli täys urpo joten rokotettiin sitä vähän ja ei jätetty sille tippiä. Vaikka ollaanki vaan opiskelijoita ja nuoria niin kyl meitä silti palvella saa. Toisin ku McCormikissa tarjoilija sai hyvät tipit ja kiitokset kun oli niin kiva. Siitä sitten jatkettiin matkaa Starbuksin kautta keskustaan. Otettiin matkalle lämpimät kaakaot starbuksista. Keskustassa katsastettiin eri liikkeitä mm. H&M. Siellä oli tosi paljon taas porukkaa ja joulukoristeitakin oli jo laitettu mm. Kauheen kokonen joulukuusi!

Lauantaina oli sitten aika jo lähteä kotia kohti. Meijän lähteminen viivästy kun joudutiin odottamaan että se Dorotha tulis Vancouverista jossa se meni käymään ja takas tullessa bussi oli joutunu jonottamaan rajalla aika kauan. No päästiin kuitenki lähtemään ja keli oli ehkä vähän parempi vuortenylityspaikoilla kun mennessä. Ainut kommellus tapahtu kun just ennen kotia loppu autosta bensa kun ajattelin että varmaan meijänki autolla voi ajaa vähän mittari punasella =) No onneks oli kanisteri mukana ni laitettiin vähän gasoo tankkiin ja jatkettiin kotiin asti.

Kaiken kaikkiaan oli tosi kiva reissu ja autossakin meillä oli hyvä meininki. Aina ei vaan voitu ymmärtää niiden muiden vaihtareiden hikoomista siitä kun ei tehty niinku ne meinas tehä.

Sunnuntaina sai sitten nukkua vihdoin pitkään ja hyvät yöunet.

Ekaa kertaa laskemassa tälle talvelle

Viime viikonloppu meni touhutessa metässä. Harjoteltiin puunkaatamista, katkomista ja oksien harvennusta. Oli ihan kivaa, mutta raskasta. Lauantaina harjoteltiin oikeestaan katkomista ja oksien harvennusta. Se on yllättävän rankkaa ku se saha painaa joksenki paljon ja on isompi ku suomalaiset mökkisahat. Täälä niissä on semmoset leuatkin siinä moottoripäässä ennen laikkaa. Niitä leukoja käytettään sitten niinku tukipisteenä. Tuppaa noi puutkin olemaan isompi. Lauantai iltana käytiin sitten kattomassa uusin Potterikin ja ei meinannu silmät pysyy auki ku oltiin koko päivä touhuttu aamusta asti.

Sunnuntaina sitten lähettiin taas aamusta mettään klo 8.00 ja oli vuorossa puunkaato. Ekaks opeteltiin kattelemaan sitä puuta ja analysoimaan sitä. Sitten käytiin koko kaato juttu läpi. Lopuks kaadettiin sitten puu per nenä. Tosin aika loppu ja Heidi ei ehtiny kaataa, mutta se saa kaataa sitten keväällä kun meillä on semmonen työkurssi. Illasta käytiin kattomassa leffoja Banff Mountain Film Festivaleilla.

Maanantaina vietiin sitten auto huoltoon ja saatiin sitten tottakai kuulla että korjaaja löys syyn sille minkätakia siellä vuosjoku jarrun osa. En oo ihan varma suomennoksesta, mutta jotenki se jarrusatulaan liittyy. No vetoakseli oli kulunu sitten laakerinkohilta jonka takia se sitten rikko sen osa. No eikun uusia akseleita kehiin. Meinas maksaa 450$ akseli, mut onneks selvittiin 200$ akseli. No nyt kuitenki pitäis olla kaara hyvässä terässä ja valmiina seikkailuihin.

Tiistaina käytiin harrastamassa vähän syömistä ja juomista pubivisan ohessa. Keskiviikkona kävin sitten kokeilemassa miten täällä hankitaan ajokortti. No ekaks täyteltiin papereita ja sitten selvis että koko lystille tuli hintaa 5,50$. Melko saitaa. No kateltiin vähän kirjaimia ja värejä sekä liikennemerkkejä jonka jälkeen toimisto täti totes että näkö on kunnossa. Siis siinä toimistossa on tiskillä semmonen näköalakiikareiden näkönen vekotin johon kattellaan. Sen jälkeen kirjalliseen kokeeseen jossa oli aika ihmekysymyksiä, mut pienellä säkällä ja hyvällä valmistautumisella se meni läpi ihan kivasti. Kerran kuitenki luin läpi tommosen opasläpyskän. Sitten sain semmosen väliaikasen ajokortin joka on joku opettelijankortti. Semmosella saa ajaa vuoden verran . Sen ajan sisään pitää mennä suorittamaan ajokoe. Meen varmaan ens maanantaina ku Heidi menee tekemään kirjallisen.

Perjantaina käytiin vähän osoksilla kun piti saada mulle lasketteluhanskat ja muuta pientä. Illasta vielä käytiin ulkkareiden kotipileissä pyörähtämässä, mutta ei viihdytty kauaa kun tarkotus oli lähtee lauantai aamusta laskemaan Lookout Passille.

Lauantaina sitten lähettiin heti ysiltä ja otettiin kyytiin Jesus ja sen kaveri Scott ja sunnattiin meijän autolla Lookout Passille joka on vähän yli sata mailia Seattlen suuntaan. Sijainti oli aika hyvä kun ei tarvinnu ajaa kun valtatietä ja suoraan liitymästä pääs sitten laskettelukeskuksen parkkikselle. Siellä ei ollu ku 1 puoli kolmesta auki, mutta silti aika paljon laskettavaa. Lauta toimi ihan kivasti ja rinteessä oli vaan luonnonlunta joka oli kans kiva. Neljän aikaa lähettiin sitten kotia kohti. Tosin kello oli jo viis Montanan puolella. Laskettelu keskus oli noin suunnilleen Montanan ja Idahon rajalla ja siinä sattuu menemään aikavyöhykkeen raja joten kello oli tuntia vähemmän siellä. Kotiin päästiin ihan kivasti.

Tänään ollaan oikeestaan pyykätty vaan! Niin ja tänään tuli täälläkin vähän lunta.

Menoa ja kiirettä villissä lännessä

Välillä tuntuu että tulee hamstrattua liikaa tekemistä. No kai se pitää vaan yrittää ku ei täällä kuitenkaan niin kauaa olla.Viime keskiviikkona eli 4.11 käytiin räpeltämässä meijän uusia lumilautoja, lumilautojen huoltokurssilla. Laitettiin vahat pintaan ja saatiin vinkkejä ja käytännön kokemusta myös pikku korjailusta ja semmosesta. P-Texiä pintaan vaan.

Perjantaina käytiin advanced timber harvesting kurssin kanssa vähän möyrimässä metässä. Tarkotuksena oli kattella kun puita pistetään nurin, mutta toisin kävi. Maa oli liian vetistä ja jotain oli rikki niin eipä siellä mitään tapahtunu. Ollaan menossa uudestaan nyt tulevana perjantaina. Saatiin forest roads osion tulokset takasin ja kappas 97% kaikista pisteistä tuli kerättyä eli ihan jees. Tentistäkin tuli 97/100.

Aateltiin sitten hankkia auto, kun mietittiin tota lasketteluhommaa ja muutenkin pääsemistä paikasta a paikkaan b joka on kauempana kun 10 mailia. Vaikeeta täällä päin tai jos ei oo vaikeeta niin kallista ilman omaa autoa. No päätettiin sitten auton hinta 2000 - 3000 $ paikkeille. Sit sen pitäis olla semmonen johon mahtuu 5 ihmistä ja tavaraa, ni ei sitten tartte vuokrata autoa kun heidin porukat tulee tänne jouluna.

Perjantaina koulun jälkeen lähettiin sitten autometsästykseen. Oltiin soitettu meijän ystäväperheen Tomille että voisko se auttaa ja no mitä muutakaan eläkeläisillä on ku aikaa, joten perjantaina suunnattiin autokaupoille. Käytiin muutamassa paikassa ja ajettiin yhtä minivania joka oli ihan kiva ajaa, mutta aika paljon pikkuvikaa ovissa ja nippeleissä joten jätettiin se pois harkinnasta. Lopulta keli vei voiton ja lopetettiin etsinnät tosin tuloksena oli suurin piirtein auto joka haluttiin. SUV eli semmonen maasturi tai siis melkeen. Parasta hommassa oli että Tom tuntee jonkun mekaanikon Adam Floyd nimeltään joka lupas kattoa sitä ja sitten vielä lupas että jos jotain hyvää löytyy niin voi viiä sen jarrutarkastukseen! Aivan loistavaa, joutuu varmaan tarjoomaan kahet kaljat ainaki sille.

Autokauppojen jälkeen suunnattiin sitte Tomin kämpille jossa oli paikalla myös vaimo Sharon ja joku John. Siellä sitten juotiin kupposet teetä. Ihmeteltiin myös Tomin harrastusten tuloksia. Tom tekee kaiken näkösiä juttuja nahasta, turkiksista sun muista käsin. Oli ilves- ja haisunäädän turkista tehtyjä hattuja. Kokeiltiin myös kuin lämmintä on biisonintaljan sisällä.

Lauantaina käytiin sitten istumassa iltaa Lauran ja Juhon uudella kämpällä. Sunnuntaina Ystäväperheen Tom ja Sharon soitti aamusta puolen tunnin varotusajalla että nyt lähetään niiden mökille. Lily oli kanssa mukana ja ajettiin vähän yli tunti sinne mökille. Mökki on jostain -30 luvulta, semmonen hirsimökki ja tosi lähellä tietä jonka toisella puolella on sitten järvi. Laitettiin mökkiin kaasulämmöt päälle ja jatkettiin matkaa kattomaan USA:n suurinta lehtikuusta. No se oli kyl kauhee mötkylä. Myöhemmin kuultiin että sen nimi on Gus. Käveltiin mettässä jonkun aikaa ja ihmeteltiin isoja puita ja kauniita maisemia. Sitten mentiin mökille juomaan teetä ja istuskelemaan joksikin aikaa. Vielä ennen takasin lähtöä käytiin kävelemässä Seeley Laken rannalla vähän aikaa. Siellä oli aika iso majavanpesäki. Keli suosi tosi kivasti ja oli kiva kävellä. Piipahdettiin vielä semmosessa pienessä putiikissa koti matkalla jos olis saanu

kaiken maailman helyjä sun muuta.

Maanantaina katsastettiin yks volvo juhon kanssa ennen kun lähettiin tien päälle Tomin kyydillä. Käytiin muutamassa huti paikassa pyörähtämässä ja koeajamassa autoja. Lopulta löyty yks auto joka oli ok hintanen ja mailejakin oli sopivasti ja renkaiden potkiskelun sekä koeajon perusteella oli semmonen jota oltiin etitty. Sovittiin sitten Tomin kanssa että se käy seuraavana päivänä käyttämässä sitä mekaanikolla ja jarrutestauksessa.

Tiistaina koulupäivän jälkeen tavattiin Tom ja päätettiin sitten että lähetään ostamaan se auto, jos saadaan se haluttuun hintaan. Yks vika siitä löyty joten sitä pitää käyttää korjaamolla, mutta sillähän me tingittiin sitten hintaa alas. Alkuperänen hinta oli 3950$ josta myyjä tiputti heti 3200$ ja me tarjottiin 2700$ ja saatiin sitten lopulta se hinta 3000$. Tulos tuntu tyydyttävän kaikkia maksavia ja rahastavia osapuolia niin päätettiin sitten ostaa se auto pois. Auto on Chevrolet Blazer -96 V6 4,3L koneella ja maileja takana 124 800. Siitä sitten vakuutusyhtiöön että saadaan se auto liikkeelle siitä pihasta kun ilman vakuutusta ei kannata ajaa tietenkään. Otettiin perusliikennevakuutus parilla ekstralla ja hintaa tuli 650$ puol vuotta. Kaskomallisessa olis ollu omavastuut 500$ ni ei oikeen sitten kiinnostanu semmoset. Auton arvo ei nyt kuitenkaan oo niin paljoo. Lopulta kruisailtiin auto liikkeen pihasta kotipihaan!

Siinä se ny o!

Tiistaina saatiin kans tietää että moottorisahaturvallisuus-kurssi alkaa keskiviikkoiltana.... Meijän pitää käydä se jos halutaan kaataa puita keväällä järjestettävällä kurssilla jossa kaadetaan puita ja tehään kaikkee mettähommia sekä sit sahataan niistä puista lautoja ja lopuks vielä rakennetaan niistä joitan niin ja suunnitellaanki. Varmaan kauheen huonoa suomea toi äskeinen lause =). Keskiviikkona oli vapaa päivä muuten paitsi illasta oli se S212 kurssi, joten päätettiin lähtee käymään Helenassa joka on osavaltion pääkaupunki. Mentiin sinne Juhon ja Lauran kanssa. Ajomatkaa tuli semmonen pari tuntia ja pyörittiin siinä kivassa

pikkukaupungissa sitten joku muutama tunti. Keskiviikko oli vapaapäivä, koska oli veterans day elikkäs veteraanien päivä.

Terve lapsi leikkii

Helena

Mies ja ruoska!

Torstaina purettiin moottorisahaa ja putsattiin sekä koottiin S212 kurssilla. Tänään perjantaina oli sitten taas mettäreissu tiedossa kun käytiin mittailemassa Skylinen eli semmosen vaijerijuonto systeemin asennukseen tarvittavia maastotietoja. Tätä touhua oli kyllä tullu nähty intissä kun kelaperseet juoksee sen vaijerin kanssa metässä, mutta nyt mentiin vaan semmosen lankasysteemin ja krynon sekä kompassin kanssa mäkeä ylös ja mittailtiin. Päästiin ylös ni tultiin alas ja mittailtiin. Suhteellisen raskasta oli kyllä juosta semmosta 70% mäkeä ylös. Onneks ei kestäny kauan ja päästiin suht aikasin pois mettästä. Tänään syötiin kotona hyvin pitkästä aikaa kun on ollu niin kauhee kiire. Pistetiin perunamuussia ja naudanpihviä ruokalistalle. Käytiin vielä kauppareissun yhteydessä varaamassa autonhuolto ens maanantaille.

Seuraava huoli on sitten paikallisen ajokortin suorittaminen ja auton virallinen rekisteröinti joka pitää tehä 40 päivän kuluessa ostosta. Niin ja nyt viikonloppu menee mettässä taas moottorisahakurssin parissa, kun kaadellaan puita ja opetellaan käyttämään sitä sahaa. Sekä pitäis ehtiä lauantaina kattomaan Härri Potteria ja sunnuntaina Banff lasketteluleffaa. Johan on taas.

Kohta pitäis alkaa ilmottautumaan kevään kursseillekkin. Tosi nopeesti vierähtäny kolme kuukautta. Kaiken maailman jutut pukkaa päälle kuten lentolippujen varaaminen tammikuulle San Fransiscosta nykiin jne. ja thankgivinki on tulossa jolloin olis tarkotus mennä Seattleen. Tietty oli peliliike olla vaan kotona neljän seinänä sisällä, tai sitten ei. Viikonloppuna aukee jo eka laskettelukeskus 100 mailin päässä joten ehkä viikon sisään pääsis jo kokeilemaan uutta lautaa!! LUNTA PLIIS! Suomessa on kuulemma jo lunta ja ollu keskuksetki auki jo hyvän aikaa. Täällä taas on vaan vuorilla lunta nyt, mutta eiköhän se kohta tännekkin.

Kepponen vai karkki tai syön sut!

Tulipa pelattua viikon sisään Intramurals soccerin pleijarit. Edettiin aina finaaliin asti jossa sitten tuli nokkaa että tukka pöllys. Joten loppusijoitus oli turnauksen kakkonen.

Tuuleen nojaten. Täys punasessa.

Ja pikkusen kolis jaloille.

Käytiin viikko ennen halloweenia kaivertamassa vähän kurpitsoja. Keli suosi meitä ja oli toosi jees päivä. County musa soi bändin toimesta ja me (minä, heidi ja laura) sekä sata muksua kaiverrettiin kurpitsaa. Siellä oli myös meijän ystäväperheen sharon ja sitten tyttö lily. Mua ja Lauraa haasteteltiin johonki koulun journalism jutun uutisiin, mutta onneks lähetykseen pääty vaan Lauran osuus =)

Tosiaan koko viime viikko meni oikeestaan pelatessa pleijareita. Kolme peliä oli. Siinä sivussa oli vielä aika paljon koulujuttuja. Viikolla käytiin hankkimassa halloween asusteita. Itte ostin GoodWillistä naisten pilkkihaalarit ja sitten asuste kaupasta viikset, automyyjä peruukin ja sit poliisi aurinkolasit.

Käytiin siirtämässä rahaa tililtä toiselle pankissa. PUUUUH! Jotta saatiin siirrettyä rahaa heidin tililtä mun tilille ja sitten vielä nostettua ni tartti täyttää vaan 5 lappua. Sitten kukaan ei edes kysyny kenenkään henkkareita vaikka siirrettiin suht paljo rahaa ja ittekki nostin 500$ vuokran maksun takia! Ei henkkareita? Tiedät vaan tilinumeron ja sit allekirjotat sen lapun ni saat rahaa. Ja kaiken lisäks telkkarissa pyörii mainos siitä kuinka helppoa nykyään on tarkastaa tilin saldo netissä.... Que?

Perjantaina oli metsäteiden lopputentti. Aika kauhan siinä meni väkertäessä, mutta oli ihan kiva kun sai pitää muistiinpanot esillä. Tälläsiä tenttejä kotiinki!

Halloween oli ja paikalliset bailaa sitä kolme päivää ainaki. Nää alottaa torstaina ja jatkaa lauantaihin. No me käytiin kattomassa perjantaina yhet asubileet keskustassa ja suunnattiin sitten kotia kohti aikasin. Lauantaina sitten Laura ja juuri saapunut Juho tuli meille ja syötiin, juotiin ja lähetiin keskustaan asustettuina bailaamaan. Mentiin suht myöhään kun täällä menee kuppilat kiinni jo kahelta, mutta onneks kelloja siirrettiin kahelta tunti taakkepäin ni ehittiin olemaan kivasti siellä kuppilassa. Aika isot kekkerit oli ja kalliit. 12$ sisään. No tultiin vielä meille sitten ja Nico jäi punkkaamaan meijän sohvalle muiden lähtiessä kohti kotia.

Sunnuntai meni sitten ihmetellessä ja kattellessa telkkaria ja toipuessa viikonlopusta. No ei ollu onneks kuitenkaan pahat olot. Maanantaina oli espanjan pikku koe josta sain 25/30 eli taas ihan ok. Maanantai päivä meni sitten tehdessä kolmea tehdasvierailuraporttia. Vähän turhautti...

Joo ja sitten vielä! Miks näillä ei oo narikoita baareissa! puuh!

Ja missä on HORATIO!?