Jos metsään tahdot mennä nyt...

Takana viikonloppu poissa mukavuusalueelta elikkäs kotoa. Matkan kohteena oli Lolo Peak. Isohko noin 9100 korkee nyppylä vähän matkan päässä. Matkaan lähetiin heti lauantai aamusta. Jonkun matkaa mentiin autolla kunnes tie loppu ja alko kävelyosuuden polku. Ittellä oli suhteellisen painava rinkka taakkana, kun siinä oli vielä tyttöjen telttaki. Joskus kärsii siitä että on herrasmies. Edessä oli tässä vaiheessa 5 mailin (8km) kävely ylös leiripaikalle joka sijaitsi jonku pikku "järven" rannalla. Lämpöä oli kivasti ainakin 25 C. Alkumatka käveltiin suhteellisen tiheessä metikössä jossa oli paljon pystyyn kuolleita puita. Niillä oli joku tauti ja ne naris kivasti tuulessa.

Timbeeer

Pikkutaukoja pidettiin noin tunnin välein. Täytyy kyllä myöntää että oli aika hikistä hommaa, mutta ihan kivaa. Olin ostanu uudet vaelluskengät, takin, housut ja t-paidan jotka toimi täydellisesti. Kengät ajettiin sisään perjantaina koulussa ettei ne sitten hierrä. Eikä ne hiertäny. T-paita hengitti kivasti ja housut oli hyvän viileet ja kaikki tuuli ja märkä pysy kaukana mun ihosta. Lounastauko pidettiin sitten 4 mailin kohalla ylämäki osuuden jälkeen. Melko hienolla paikalla, oltiin kuitenkin jossain vajaassa 7000 jalassa. Siitä sitten pyörittiin alamäkeen kohti majoitusaluetta. Teltat pistettiin pystyyn aika karulle paikalle, mutta onneks vielä oli ainakin lämmin. Joillain tyypeillä oli mukana ehkä maailman hienoin keksintö: vesipumppufiltterillä. Saatiin pumpattua suoraan juomapulloon siitä järvestä juotavaa vettä.

Leiri oli oikeessa yläkulmassa melkeen järven rannassa

Telttojen kasauksen ja muun härväämisen jälkeen lähettiin sitten kipuamaan huippua kohti. Noin 3000 jalkaa ylemmäs jonne oli matkaa noin 2 mailia (3,2 km). Nyt maasto oli tosiaan suhteellisen jyrkkää ja otti vähän voimille kivuta. Jonkun verran huomas että ei oo pikku tapsa koskaan ollu noin korkeella merenpinnasta, kai. Pumppu hakkas ja hengästytti välillä aika hyvin. No päästiin sitten ylös. Ekaks mentiin huipulle joka oli 45 jalkaa (13,5m) alempana kuin varsinainen Lolo Peak ja siinä sitten jakaannuttiin kahteen ryhmään. Toinen jatko noin mailin verran melko tasasta tassuttelua oikeelle piikille ja loput lähti sitten alas.

Kivat maisemat oli!

Itte lähin alas koska pääsisin vähän aikasemmin takas leiriin ja oli nälkäkin jo sekä Heidi oli jääny leiriin kärsimään migreenistä. Eikun jalat taskuun ja rullaten alas. Oli aika kivikkoista kyllä ettei tehny mieli pyöriä alas. Tosin alas tulo oli huomattavasti joutusampaa kun ylösmeno. Oltiin tulossa alas niin nähtiin aika makee savupilvi joka tuli lähellä olevasta metsäpalosta, no ei nyt niin läheltä. Kaks laaksoa johonki suuntaan oli joku metsäpalo ja sieltä tuli sitten aika hyvät savut.

Näyttää vähän pommipilveltä

Päästiin leiriin ni mentiin sitten ensitöiksi laskemaan bearhangi elikkäs karhuansa =) no ei vaan ruokariippu ettei karhut syö meitin eväitä. Kaikkien piti laittaa kaikki ruokajutut kasseihin/pusseihin ja se hilattiin sitten korkeelle puuhun oksan varaan roikkumaan. Eli ruuat alas ja kyökkiä pystyyn. Tässä vaiheessa rupes sitten pikkusen viilenemään ja ihan vähän ripottamaan vettä. No eihän tommonen nyt menoa haittaa. Tässä vaiheessa nälkä rupes olemaan sitä luokkaa että karhujen oli parempi pysyä kaukana tai niistäkin olis tullu ruokaa. Meijän teltta/ruoka tiimillä oli menuun merkitty: Tonnikalaa ja riisiä/nuudeleita sekä cheddaria+tabascoa sinne. 6 purkkia tonnikalaa ja 5 pussia riisihässäkkää katos kivasti masuun. Kalorikulutus on kuitenkin jotain 500 luokkaa tunnissa noissa vaelluspuuhissa kuulemma. Porukka oli tosi mukavaa ja yhteishenkeä löyty kun joillain jäi vähän nälkä niin ruokaa riitti niille nälkäsillekkin. Tosi jees. Illan hämärtyessä ruvettiin sitten virittämään notskia kaiken maailman McGyver virityksillä. Jollain oli pakattu mukaan vaseliinissa uitettua vanua jolla sitten saatiin kokko syttymään. Amerikkalaiseen tapaan siinä sitten käristettiin vaahtokarkkeja. Mutta kulinaristina olin pakannu mukaan sixpackin makkaraa+ketsuppi/sinappi. No siitä sitten ohjeistin meijän ruokatiimiä makkaratikun rakentamisessa. Jenkit vähän hämmenty kun tuuppasin makkaran siihen notskin hollille. What tha faak!? oli eka kommentti =) Läppä lens ja vaa

htokarkit ja makkarat paistu kivasti nuotiolla. Sitten se tapahtu, eikös Dylan meijän yks makkaran syöjä tuupannu sen makkaran leivän väliin. Tästä lähti kevyt palaute: Fuckin Americans - Spoiling everything! Tätä kuultiin sitten muutamaan otteeeseen vielä viikonlopun aikana. Oli meillä matkassa yks tarinan kertojakin jolta löyty jos jonkun moista juttua. Oli backup Axea ja hirmu Joe:ta sekä hölmöjä jenkkejä. Tuli siinä opetettua vähän suomea jenkeille sekä selvennettyä niille että ketä se savu nuotiolla seuraa. Jenkit luulee että se seuraa kaunista, no eihän se niin ole vaan se seuraa lamp.... niin kyl kaikki tietää joiden tarttee tietää. Loppuillasta hilattiin sitten karhuansa taas ylös ja painuttiin pehkuihin. Kivasti oli huono makuupussi ja yöllä rupes tuulemaan ja satamaan vettä törkeesti. Eihän siinä oikeen nukkumisesta tullu mitään. No onneks meil oli sentään kunnon teltta kun yhillä tyypeillä ei ollu telttaa vaan pelkästään se sade suoja, no eikös se tuuli ja vesi tullu sieltä alta sitten sisään niillä. Aamusta oli teltassa ollu 26 F lämpöä oppaan mukaan jonka myös huomas, koska sato lunta! Jooh eli aika viileetä oli. Tuuli vieläpä paljon aamulla niin keli oli kyllä melkosta selviytymistä vaativaa. Keiteltiin siinä aamumakkarat sekä puurot =) Pistettiin kamat kasaan ja pumppailtiin vähän vettä kotimatkalle ja lähettiin suuntaamaan kohti matkan alkupäätä. Aluks oli taas nousua 1 maili jonka jälkeen käppäiltiin kivasti alas. Meni aika kivuttomasti toi takas tulomatka jonka takia varman jäikin sitten kiva maku suuhun koko reissusta. Jalat tosin oli suht hajalla kun päästiin perille.

Oikesti siellä oli kylymä!

Kotona sitten vähän pureskeltiin kamoja ja tilattiin pitsaa ja katotiin telkkaria hyvällä omatunnolla. Maanantai meni palautuessa ja koska oli vaan tunti koulua niin hengailtiin melkeen kokopäivä kotosalla. Kouluhommia ja datailua harrastaen.

Tiistai oli taas intoa ja touhua täynnä. Aamusta koululle ja sitten tultiin neljän tunnin hypärillä kämpille jossa oli remppaukot hääräämässä meijän olkkarin maton kimpussa. Ne vaihto sen alusmaton sieltä ja tekivätten saman yläkerrassa, nyt ei pitäis perkeleen kissan pissat haista enää. Ens viikolla tulee laatat alakerran vessaan joten sekin saadaan täyteet toimintavalmiuteen sillon. No ruokaa tehdessä ja kouluhommia väkertäessä meni neljä tuntia aika vauhdikkaasti ja tuli vähän kiire tunnille. Tunnin jälkeen näin Uruguayn vahvistusta joka ilmotti sitten että 15 min päästä pelataan vähän potkupalloa koska kauden avauspeli on torstaina. Sen takia olin sitten 11 maissa illalla vasta kämpillä. Pitkää päivää tulee tahkottua.

Tänään oli tooosi kiinnostava päivä. Käytiin tutustumassa paikalliseen lastulevytehtaaseen. Amerikkalaiseen tyyliin vehkeet oli vanhoja ja työtavat tuttuja. Tehtaantyöntekijöillä ei oo minkäänlaista liittoa takana ja työnantajan mielestä se on hyvä ja niin se pitääkin olla. Särähtää vähän suomalaisen korvaan. Sitten ne ilmotti että ei oo yhtään kiva kun kaiken maailman säädökset estää käyttämästä fenoliformaldehydiä eli jotain ainetta siinä liiman seassa jotta se toimis paremmin. Niin siis on todettu että se aiheuttaa syöpää ja kuulemma kun sitä sai käyttää niin silmiä kirveli ja poltti kun seiso levyprässin vieressä. Niin se avulla prosessi on helpompi, mutta.... Sitten niitä ketutti vielä se että ne joutu investoimaan ympäristöystävällisempiin ja luontoasuojeleviin laitteisiin. Niin eihän se niitä kiinnosta jos niitten purut on pitkin Missoulaa ja prosessista irtoo tosi myrkyllistä pölyä ilmaan. "Pakko oli ostaa hammasta purren". Ihme touhua. No tehdaskierros oli ihan kiva. Meijän opas oli lopettanu koulun high schoolin jälkeen ja tullu tehtaalle töihin ja ollu töissä siellä aivan sika kauan. Pätevä kaveri varmaan, mutta hmm. On se jännä kun pölykasasta tulee levyä. Sylinteritkin hiveli koneteekkarin silmää oikeen huolella. Pursitusta löytyy. Tulipahan nähtyä semmonenkin tehdas. On aika avartavaa nähdä miten jossain muualla tehdään asioita. Jotenkin tuli kans semmonen tunne että täällä on herätty työturvallisuuteen aika myöhään. Tuolla oli kuitenkin panderolleja joissa oli ylistys/muistutus tekstejä työturvallisuudesta. "Työturvallisuus asiat vanhenee, mutta niin vanhenee sitä noudattavatkin". Wihii! Vielä olis luvassa joku Smurffien omistama paperitehdas, kai tai niin oon ainaki luennoilla ymmärtäny.

Kävin tänään parturissaki =) Illasta sitten käytiin WalMartissa shoppaamassa Lauralle synttärilahja ja meille tai siis heidille leivänpaahdin. Palattiin kotiin toosi toosi nälkäsinä ja jääkaapissa ei ollu ku valo ja pari pulloa olutta sekä kokista niin päätettiin mennä kokeilemaan Five Guys - Burgers and Fries paikkaa joka avas ovensa tänään. Nimen keksijä on ollu jo nero, mutta burgerit oli kyllä varmaan parhaita tähän asti koskaan! Helmipaikka, nimikin rimmaa kivasti! Muuten menee ihan kivasti ja kalenteri on liianki täynnä taas kaikkea. Viikonloppuna pitäis maistatuttaa muun maalaisilla vähän miltä se minttuviina/salmari maistuu?!? Mehän ei sitten juoda humalahakuisesti vaan krapulahakuisesti. Enkä saanu siirrettyä rahaa Tapiolan kautta tänne. Laura sano että se on EHKÄ saanu siirrettyä OP:sta tänne rahaa. Tutkinta jatkuu ja euronkurssi vahvistuu! Kiva jos jaksoit lukea loppuun asti, mä voisin kohta mennä nukkumaan.